Kaisanpäivät
Kutsu Kaisanpäiville 19.11.2022
Varakas venäläinen upseeri, Uralilla sijainneiden kultakaivosten omistaja, Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov karkotettiin joulukuussa 1849 Käkisalmeen. Kun karkotustuomio päättyi v. 1854, Käkisalmessa hyvin viihtynytkoulun köyhille llapsille Tsernosvitov halusi palkita kaupunkia. Hän lahjoitti kaupungille 500 hopearuplaa, sillä ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat ja huolehtivat sen ylläpidosta. Kaupungin puolesta lahjoituksen otti vastaan kollegia-asessori, pormestari Herman Hallonblad.
Käkisalmen tarmokkaat naiset ryhtyivät heti toimeen, hehän ymmärsivät hyvin ehdotuksen merkityksen kaupungille. Heille myönnettiin ”korkean asianomaisen” lupa rouvasväenyhdistyksen perustamiseksi. Tsernosvitovin lahjoitusta ryhdyttiin heti kartuttamaan järjestämällä pienet tanssiaiset ja niiden yhteydessä arpajaiset. Pääsy- ja arpamaksuista kertyikin huomattava summa, 393 hopearuplaa ja 70 kopeekkaa. Tanssiaiset pidettiin marraskuun 25. päivänä 1855, Kaisanpäivänä.
Tästä lähtien Kaisanpäiviä on vietetty Rouvasyhdistyksen tärkeimpänä vuosijuhlana, joitain katkoksia lukuunottamatta. Alkuun tilaisuus oli iltajuhla, myöhemmin on siirrytty päivätilaisuuteen. Yhdistyksen siirryttyä Helsinkiin sotien jälkeen tilaisuus järjestettiin käkisalmelaisten kokoontumisena, syysjuhlana ilman Kaisanpäivä-nimeä. Vanha nimi otettiin taas käyttöön vuonna 1974, kun päästiin Karjalatalolle ja Käkisalmi-saliin.
Juhlien ohjelmaan on aina panostettu, ja se on ollut monipuolista, tasokasta ja kiinnostavaa – tietysti myös karjalaista. Viipurin Lauluveikot on ollut vakioesiintyjä, ja Rouvasväki on kiitokseksi heitä kestinnyt alkuvuodesta kahvituksella ja runsailla tarjoiluilla. Ohjelmaan kuuluu juhlaesitelmä, musiikkia, yhteislaulua, lausuntaa jne. Esiintyjät ovat olleet käkisalmelaisia tai heidän jälkeläisiään tai muuten sinne siteitä omaavia.